Kuva © Tuomas Sarparanta

Uusi toimintamalli: Hoas-hostit

Hoas-hostit ovat asukkaiden joukosta valittuja välittäjiä, jotka parantavat Hoasin ja asukkaiden välistä tiedonkulkua. Hoas-hostit toivottavat uudet asukkaat tervetulleiksi, hoitavat yhteisiä tiloja, tuovat talon ihmisiä yhteen, ratkaisevat ongelmatilanteita ja toimittavat tietoa kohteen asioista Hoasille. Korvauksena he saavat palkkion tai ilmaisen asumisen.

Hoas aikoo laajentaa jatkossa Hoas-hostien käyttöä Junailijankujan vaihto-opiskelijakokeilusta useampiin taloihin. On selvää, että vaihto-opiskelijat ovat erityistapaus. He ovat Suomessa yleensä vain kolmesta yhdeksään kuukauteen ja hakevat aktiivisesti kontaktia talon muihin asukkaisiin. Siksi toimintamallia on hyvä päivittää vastaamaan myös tutkinto-opiskelijoiden tarpeita. Tutkinto-opiskelijat ovat usein keski-iältään vanhempia. Heidän keskuudessaan esimerkiksi sosiaalisen median rooli avun tarjoamisessa voi olla suurempi kuin kasvokkaisten kohtaamisten.

Hoas-hostina toimiminen voi sopia hyvin esimerkiksi perheellisille, paljon kotona oleville opiskelijoille, jotka haluavat kohtuullistaa asumismenojaan. Samalla kun kokeilua laajennetaan, tulee kehittää myös Hoas-hostien koulutusta, tukea ja tehtävän määrittelyä. Erityisenä koulutusteemana on jo tunnistettu suostutteleva viestintä eli se, miten vastuullinen toiminta ja yhteisiin asioihin osallistuminen tehdään houkuttelevaksi.

Hoas-laboratorio kokeili: Asukasisännät vaihto-opiskelijoiden apuna

Opiskelijat perustivat Hoasin 1960-luvun lopussa ratkaisemaan asuntopulaa. Sen jälkeen Hoas on kasvanut yhdeksi pääkaupunkiseudun suurimmista asunnontarjoajista. Opiskelijat ovat mukana päättämässä Hoasin asioista, mutta moni opiskelija ei tiedä sitä. Liian monelle Hoas näyttäytyy kasvottomana vuokranantajana.

Vuonna 2010 alueen korkeakoulujen, Hoasin ja HERAn (Helsinki Education and Research Area) kesken syntyi ajatus, että vaihto-opiskelijat tarvitsevat asumiseensa enemmän apua. Erityisesti Itä-Pasilan Junailijankujan talo oli villin biletalon maineessa. Kattoterassin ympärille oli pitänyt rakentaa verkko, koska yhdeksännestä kerroksesta heiteltiin tavaraa kadulle. Vartijat kävivät talossa lähes päivittäin lopettamassa venähtäneitä juhlia. Roskapussit jätettiin käytäville ja tupakantumpit oven eteen. Toisaalta talossa oli voimakkaan yhteisöllinen kulttuuri, joka näkyi esimerkiksi asukkaiden tavassa pitää huoneidensa ovet auki.

Taloon päätettiin hankkia kaksi asukasisäntää eli Hoas-hostia. Rekrytointi käynnistettiin keväällä 2011. Hakemuksia tuli kahdeksankymmentä, mikä ylitti kaikki odotukset. Palkkioksi tarjottiin maksutonta asumista. Haastattelujen perusteella ensimmäisiksi Hoas-hosteiksi valittiin Silja-Maaria Aronpuro (Helsingin yliopisto) ja Muhammed Shofiullah (Metropolia).

Elokuussa 2011 käynnistetty kokeilu on ollut menestys. Vaikka keväällä 2012 talon hissi jouduttiin korjaamaan opiskelijoiden hypittyä sen katolla, silti talon järjestyshäiriöt ovat vähentyneet merkittävästi. Talon yhteisiä tiloja käytetään nyt päivittäin, kun koko edellisellä lukukaudella käyttökertoja oli yhteensä kymmenen. Yhteisten tilojen käyttö on helpompaa ja vastuullisempaa, koska avain noudetaan naapurissa asuvalta Hoas-hostilta eikä Hoasin toimistolta.

Kyselyssä kolme neljästä talon asukkaasta piti Hoas-hosteja erinomaisena asiana. Hoasin tekemässä kyselyssä niiden vaihto-opiskelijoiden määrä, jotka suosittelisivat asumista Hoasin kohteissa muille, oli noussut pelkästään syksyn 2011 aikana yli 20 prosenttiyksiköllä.

Mitä kokeilusta opittiin: Ongelmat ratkeavat, kun syyt ymmärretään

Vuokranantajalle yhteydenpito Hoas-hostien kanssa on tuottanut uutta, arvokasta tietoa ongelmien syistä. Junailijankujalla on opittu, että monet ongelmat johtuvat siitä, että asukkaat eivät tiedä, miten asiat Suomessa toimivat. Tämä näkyy esimerkiksi jätteiden lajittelussa. Junailijankujalla opittiin myös, että jatkuva ulko-oven jättäminen auki johtui siitä, että osa asukkaista ei tiennyt, että postinkantajalla oli oma avain.

Arvokas oppi on ollut myös se, että Hoas-hostit ovat pitäneet tehtävästään. He puhuvat roolistaan auttamisen ja vapaaehtoisuuden sanoin. Suurin palkkio työstä tulee Hoas-hostien mukaan siitä, että näkee kyenneensä poistamaan kanssa-asukkaan huolen. He sanovat tehtävän olevan monella tavalla raskas, mutta ovat samalla tyytyväisiä, että lähtivät mukaan. Shofiullahin ja Aronpuron mukaan on kuitenkin todennäköistä, että ihmiset jaksavat toimia Hoas-hostina vain noin vuoden. Kun kokeilua laajennetaan, on tärkeää, että Hoas-hosteiksi rekrytoidaan Shofiullahin ja Aronpuron kaltaisia auttamishaluisia nuoria aikuisia.

Junailijankuja on opettanut, miten sosiaaliset ratkaisukeinot toimivat. Nyt jälkeenpäin on aivan selvää, että ei mikään asia korjaannu yhdellä toimeenpiteellä. Takapakkeja tulee. Junailijankujallakin on vielä paljon korjaamista yhteisten sääntöjen noudattamisessa. Kokeilu on kuitenkin todistanut, että käyttäytymistä voidaan muuttaa rangaistuksilen lisäksi myös tuuppaamalla ihmisiä kevyesti sosiaalisempaan suuntaan. Selvästi havaittava muutos on siksi lupaava alku uudelle toimintamallille.