Kuva © Tuomas Sarparanta

Uusi toimintamalli: Hoas-tuntosarvi

Asukaskunnan monimuotoistuminen kasvattaa tarvetta tutkimustiedolle. Hoas-tuntosarvi on kattonimi laadulliselle ja määrälliselle tutkimustyölle. Tutkimustyön kärkihanke on kahden vuoden välein tehtävä kyselytutkimus, joka kartoittaa nykyisiä asumiskokemuksia ja ennakoi muutoksia. Tutkimuksen aineisto luovutetaan oppilaitoksille tutkimuskäyttöön.

Tutkimus on tapa ymmärtää asukkaita sekä osoittaa olevansa yleishyödyllinen toimija. Hoasilla erityinen etu on, että kyselyihin vastaamisen lisäksi asukkaat lähtevät myös innolla mukaan erilaisiin kokeiluihin – esimerkiksi tarjoavat asuntoaan havainnointiin. Jatkossa tätä työtä tarvitaan yhä enemmän. Näin päästään käsiksi myös piilevämpiin asumisen ja elämisen kokemuksiin.

Tutkittu tieto auttaa Hoasia kehittämään omaa toimintaansa ja olemaan yksi suomalaisen yhteiskunnan johtavia nuorten asumisen asiantuntijoita. Hoas-tuntosarven tulokset vahvistavat myös Hoasin ja sen taustayhteisöjen edunvalvontatyötä ja selventävät viranomaisille määräysten ja tukijärjestelmien muutostarpeita.

Hoas-laboratorio kokeili: Blogit kertoivat opiskelija-asumisen onnistumisista

Hoasin asukkaista yli puolet vaihtaa asuntoa tai muuttaa pois vuoden kuluessa. Siksi tarkan kuvan saaminen asukkaiden tilanteesta ja tarpeista on hankalaa. Kun tutkimustieto on puutteellista tai viestintä runsasta, ihmiset tyypillisesti luottavat omiin kokemuksiinsa. Anekdootit saattavat päätöksentekotilanteissa jyrätä tutkimustiedon.

Suurin osa Hoasin henkilökunnan asukaskohtaamisista on voimakkaasti latautuneita. Kun opiskelija ottaa yhteyttä Hoasiin, hänellä on lähes aina hätä löytää asunto tai ongelma nykyisen asunnon kanssa. Kohtaamisten stressaavuus muokkaa työntekijöiden kuvaa asukaskunnasta kielteiseksi. Suurin osa henkilökunnasta ei koskaan näe työnsä parhaita tuloksia eli onnistunutta opiskelija-asumista. Hoasin henkilökuntakyselyn mukaan 44 prosenttia työntekijöistä on käynyt enintään kymmenessä opiskelija-asunnossa työuransa aikana. Neljäsosa työntekijöistä ei tapaa työssään yhtään opiskelijaa.

Osana Hoas-laboratoriota Demos Helsinki ja Ylioppilaslehti käynnistivät blogisarjan, jossa viisi opiskelijaa kirjoitti elämästä Hoasilla. Blogeista menestyneimmässä Ina Mikkola, Rosa Kettumäki ja Onni Nieminen vierailivat Hoasin nykyisten ja entisten asukkaiden kotona. Videohaastatteluissa tuli esille sekä asukaskunnan kirjo että joukko erittäin myönteisiä kokemuksia itsenäisestä ja vastuullisesta elämästä.

Mitä kokeilusta opittiin: Tieto ja kohtaamiset parantavat työtä ja ratkovat ongelmia

Hoasin henkilökunnalle videot olivat arvokas muistutus siitä, että vaikka tuhannet opiskelijat ottavat heihin yhteyttä juuri ongelmatilanteissa, enemmistön kokemus opiskelija-asumisesta myönteinen. Näitä kokemuksia työssä on nykyisin liian harvoin.

Opiskelijakohtaamisilla on myös muuta arvoa kuin työhyvinvointi. Se tuli näkyviin myös Junailijankujan tutkimustyössä. Aalto-yliopiston opiskelijoiden järjestämät asukasaamiaiset paljastivat, että Hoasin viestintä ei ollut tavoittanut asukkaita. Vaihto-oppilaille suunnatussa kohteessa monet ongelmatilanteet johtuivat yksinkertaisesti siitä, että käytännön asiat toimivat Suomessa toisella tavalla kuin opiskelijan kotimaassa. Junailijankujan uudistuksen suunnittelussa tämä tieto oli äärimmäisen arvokasta.

Esimerkkinä kyselytutkimuksesta Hoas teetti vuonna 2007 Plus-Koti Oy:n ja arkkitehti Esko Kahrin kanssa tutkakyselyn, jossa luotiin perustaa Viikin uuden kohteen suunnitteluun. Tutkimuksen tulosten analysointiin osallistuivat Hoasin henkilökunnan lisäksi professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta ja tutkija Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta. Vuoden 2007 tutkimuksen perusteella tunnistettiin erilaisia asukastyyppejä Hoasin asukaskunnasta ja osoitettiin selvästi, kuinka eri alojen opiskelijoilla on hyvin erilaisia asumistoiveita ja -tottumuksia.

Se, että Hoas haluaa ymmärtää asukkaidensa erilaisuuden ja moninaisuuden, luo pohjan kestävälle ja tyytyväiselle opiskelija-asumiselle. Ja paremmalle työpaikalle.