Kuva © Brenda Vertiz

Uusi toimintamalli: Jatkuva laboratorio

Hoas-laboratorio on tulevaisuudessa kattonimi Hoasin kokeilevalle kehittämistoiminnalle. Opiskelija- ja oppilaitosyhteistyöllä Hoas voi löytää uusia ratkaisuja, täyttää perustehtäväänsä ja parantaa opiskelijoiden ammatillisia kykyjä. Hoas on opiskelijoiden näkökulmasta innostava, todellisen maailman kokeiluympäristö.

Kokeiluvaiheen tavasta rakentaa yhteistyötä otetaan oppia. Kaikkien osapuolten – opiskelijoiden, oppilaitosten ja Hoasin – on oltava valmiita joustamaan normaalista tavasta toimia. Hoasin kannattaakin järjestää tutkijoille, oppilaitoksille ja opiskelijoille kerran tai pari vuodessa ilta, jossa kehitetään mahdollisuuksia tehdä jotain uutta yhdessä. Lisäksi muutaman lopputyöhön tarkoitetun apurahan tarjoaminen voisi vetää täysin uudenlaisia tekijöitä mukaan. Hoas voisi myös kohdistaa myöntämiään apurahoja tai harjoittelupaikkoja itselleen merkittäviin aiheisiin. Apuraha voisi monessa tapauksessa olla ilmainen asunto tai alennettu vuokra. Hoasin säätiökirjaan on itse asiassa kirjattu mahdollisuus tällaiseen tutkimustoimintaan.

Hoasilla on käsissään valtava resurssi – asukaskunnan ammatillinen ja koulutuksellinen osaaminen. Esimerkiksi ergonomian, taiteen ja suunnittelun, tietojärjestelmätieteen, sosiaalityön, elintarvike-ekonomian, kotitaloustieteen, ympäristötekniikan, nuorisotyön, sosiaalipsykologian ja ravintola-alan opiskelijat voivat olla Hoasille täysin uudella tavalla arvokkaita sekä asukkaina että asiantuntijoina.

Laajempi, institutionaalisen tason yhteistyö korkeakoulujen kanssa parantaa myös pitkän aikavälin suunnittelua. Tiivis keskusteluyhteys varmistaa, että opiskelijamäärien suunnitteluss otetaan huomioon myös tarjolla olevien asuntojen määrä.

Hoas-laboratorio kokeili: Kurssiyhteistyötä Aalto-yliopistolla

Hoas-laboratorion aikana tehtiin oppilaitosyhteistyötä Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun Creative Sustainability -pääaineen sekä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa. Molemmista on tullut erinomaista palautetta sekä opettajilta että opiskelijoilta. Hoas kiinnostaa opiskelijoita, koska se on iso organisaatio ja sen asiat ovat lähellä omaa arkipäivää. Opiskelijat kokevat olevansa ratkaisemassa omaan ja ystäviensä elämään liittyviä ongelmia ja samalla tekemässä jotain yleisesti hyvää.

Oppilaitosyhteistyöhön voidaan laskea myös Aalto-yliopiston opiskelijoille toteutettu suunnittelukilpailu osana Hoasin Junailijankuja 5:n uudistamista. Kaikissa kolmessa tapauksessa opiskelijoilta edellytettiin paljon ja samalla annettiin paljon tilaa. Opiskelijoita lähestyttiin heidän osaamisensa ja asiantuntemuksensa vuoksi, ei pelkän opiskelijastatuksen tähden. Ratkaisu oli tietoinen.

Mitä kokeilussa opittiin: Liikkumavara on hyvien tulosten edellytys

Hoas-laboratorio käynnistettiin vuonna 2010 pienellä budjetilla ja suurilla lupauksilla. Projektin innostavimpia oppeja on ollut, kuinka moni haluaa tehdä yhteistyötä Hoasin kanssa. Niin MIT:n professorit kuin kaupunkiaktiivit ovat raivanneet kalenteristaan aikaa Helsingin seudun opiskelija-asumisen kehittämiseen. Hoas nähdään yleishyödyllisenä organisaationa, jonka parempi toiminta on kaikkien intressissä.

Jaettu arvo on uusi tapa ymmärtää yrityksen menestystekijät. Sen lanseerasi kilpailukykyguru Michael Porter ja politiikan tutkimuksen professori Mark Kramer Harvard Business Reviewssä. Tutkijoiden mukaan yritykset, jotka pystyvät tuottamaan yhteiskunnallista arvoa ovat erityisen kilpailukykyisiä osittain siitä syystä, että niille innovointi on helpompaa. Ne saavat ihmiset osallistumaan paremmin kuin vain “osakkeenomistajan arvoa” (shareholder value) tavoittelevat yritykset. Hoas-laboratoriossa on kylvetty jaetun arvon (shared value) siemeniä.

Yleishyödyllisyys ei kuitenkaan yksin takaa onnistumista. Oppilaitosyhteistyön onnistumiselle Hoas-laboratoriossa on identifioitu kaksi pääsyytä: miten yhteistyöt aloitettiin ja miten ne rakennettiin. Kumppanuudet syntyivät epävirallisessa tapaamisessa Demos Helsingin toimistolla syksyllä 2010. Iltaan kutsuttiin hoaslaisten lisäksi ihmisiä, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita opiskelija-asumisesta. Vieraille tarjottiin ruokaa ja juomaa ja arvostettiin siten läsnäoloa. Ihmiset kirjoittivat ideoita ja kommentoivat suunnitelmia Post-It-lapuille. Rento tunnelma helpotti vapaata ideointia ja tutustumista, jonka tuloksena oli helppo tavata uudelleen ja sopia yhteistyöstä.

Hoas-laboratoriossa yhteistyö suunniteltiin alusta pitäen yhdessä ja arvostettiin muiden ajatuksia. Näin kaikki aikaansaannokset näyttivät parannuksilta nykytilaan sen sijaan, että oltaisiin päädytty normaalilla tavalla neuvottelemaan reviireistä. Epävirallisia tapaamisia on käytetty myös tarkentamaan Hoas-laboratorion tuloksia.

Ennen Hoas-laboratoriota opiskelijoita on lähestytty lähes pelkästään asukkaina tai sitten opettajien kautta kokonaisina koulutusohjelmina. Hoas-laboratoriossa kehitettiin kolmas malli. Sen tavoitteena oli löytää innokkaita ja kykeneviä ihmisiä laitosten sisältä. Arvostamalla ihmisten intoa ja heidän ammatillisia osaamisalueitaan, kokonaan uudenlainen joukko ihmisiä tulee mukaan kehittämis- ja asukastoimintaan. Antamalla tilaa mutta olemalla rehellinen saadaan aidosti uudenlaisia ratkaisuja ja tiukkaa analyysiä.

Yhteistyöstä on parhaimmillaan selvää hyötyä kaikille osapuolille. Esimerkiksi käytävätilojen suunnittelukilpailun voittajat saivat kilpailun tuloksena itselleen myös lisäansiota suunnitelmien toteutuksesta.