Kuva © Tuomas Sarparanta

Uusi toimintamalli: Kimppasopimus

Yhdessä asuminen vaatii yhteisiä pelisääntöjä. Asumisviihtyvyys edellyttää sopimista arkipäivän asioista kuten siivouksesta, wc-paperin hankinnasta, kahvinkoneen käytöstä ja ystävien kyläilystä. Kimppasopimus vähentää yhdessä asumisen kitkaa. Kimppasopimus auttaa myös soluun muuttavia uusia asukkaita ymmärtämään talon tavat.

Yhteisen sopimisen helpottaminen on myös vuokranantajan etu. Asunnossaan viihtyvät ihmiset pitävät asunnostaan parempaa huolta ja kykenevät ratkaisemaan asioita keskenään ilman Hoasin väliintuloa. Näin asiakaspalvelun resursseja voidaan suunnata muualle.

Hoasin kannattaa luoda asukkaille sopimuspohja yhteisiä sääntöjä varten. Hyvässä kimppasopimuksessa on kolme osaa. Ensimmäinen osa kuvaa hyvän asumisen edellytyksiä yksilön tasolla. Toinen osa painottaa omia vastuita ja velvollisuuksia ja antaa toimintavinkkejä ristiriitatilanteisiin. Koko asuntoa varten paketissa on jääkaapinoveen kiinnitettävä huoneentaulu, johon voi kirjata sopimukset mm. siivousvuoroista, vessapaperin hankinnasta, vieraiden kutsumisesta ja toisten tavaroiden käytöstä. Huoneentaulu muistuttaa yhteisöllisyydestä ilman valistavaa tai nipottavaa sävyä.

Hoas-laboratorio kokeili: Soluelämän sujuvuus havainnoinnin kohteena

“Meillä on talossa Joeyn laki. Se tarkoittaa, että jos joku jättää tavaransa lojumaan tai ei pese astioitaan, siihen pitää puuttua. Tapoja on monia. Voimme nostaa astiat henkilön huoneen oven eteen, voimme kasata ne jääkaappiin hänen hyllylleen tai vaatia isompaa summaa yhteiseen kassaan. Mutta samaan aikaan me käymme koputtamassa oville ja kysymässä porukkaa mukaan, kun teemme yhdessä ruokaa tai kirjoitamme toisistamme hauskoja tarinoita ilmoitustaululle.”

– Kööpenhaminalaisen Tietgenkollegiet-opiskelijatalon asukas Kasper

Maaliskuussa 2011 muotoilun opiskelija Jenni Mäenpää muutti Hoasin soluasuntoon Itäkeskukseen. Muutto oli osa Mäenpään lopputyötä Lapin yliopistoon. Kahden viikon asumiskokeilu kolmen tytön soluasunnossa avasi Mäenpään lisäksi myös Hoasin silmät.

Havainnot ovat monille soluasunnossa asuneille tuttuja. Mäenpää kuuli usein, kuinka hänen kämppiksensä pakenivat huoneisiinsa, kun hän työnsi avaimen lukkoon. Jääkaapissa oli vain ketsuppia ja pakastimessa pitsoja ja ranskalaisia. Yhteiskeittiö oli ankea tila, josta kukaan ei oikein pitänyt huolta. Vessassa oli kaksi vessapaperirullaa. Mäenpää ymmärsi vinkin ja hankki oman rullansa.

Mitä kokeilussa opittiin: Kyky sopia yhteisistä asioista ratkaisee

Kokeilun jälkeen Mäenpää laajensi otosta muihin soluasuntoihin sekä yksityisiltä markkinoilta vuokrattuihin kimppakämppiin. Jakolinja oli selvä.

Ihannetapauksessa kämppiksistä tulee kuin perhe. Koti tuntuu kodilta ja siellä tehdään kodinomaisia asioita: vietetään aikaa yhdessä esimerkiksi ruokaillen ja elokuvia katsellen. Tämä kuitenkin vaatii asukkailta tahtoa tutustua toisiinsa ja viettää aikaa yhdessä. Viihtyisien kimppakämppien asukkaat painottivat mahdollisuutta omaan rauhaan sekä viihtyisää yhteistä tilaa, johon voi mennä kysymättä.

Viihtyisien kimppakämppien onnistuminen riippui siis kyvystä ja tavoista neuvotella ja sopia asioista. Parhaissa yhteisasunnoissa oli yhteisten hankintojen kassoja, siivousvuorolistoja ja kuukausikokouksia.

Jos kykyä asioista sopimiseen ei ollut, tapahtui se tavallinen tarina. Muiden läsnäolo ärsytti, tuohduttiin kahvinkeittimen käytöstä ja toisen likaiset astiat tiskialtaassa tai vetämätön vessa pilasivat koko aamun. Toisten hajut ja äänet tuntuivat jatkuvasti rikkovan oikeutta oikeaan kotiin.

Monille yhteisasuminen on myös tarvittava siirtymä vanhempien helmoista itsenäiseen elämään. Ulkomaisille opiskelijoille kimppakämppä on todistetusti tehokkain tapa oppia, miten Kela-kortti haetaan ja missä on lähikauppa. Kyse on myös kaupunkiasumiseen hienosti sopivasta resurssien jakamisesta. Kun asuu yhdessä muiden kanssa, jokainen ei tarvitse omaa pyykkikonetta ja ruokajätettä syntyy vähemmän.

Yhteisasumiseen liittyy aina kitkaa – sen tietää jokainen parisuhteessa elävä. Mutta kuten hyvässä parisuhteessa, myös kimppakämpässä tarvitaan tapa neuvotella erimielisyyksistä.