Kuva © Tuomas Sarparanta

Uusi toimintamalli: Naapuriapu

Ruokaa pitää ostaa, kimppakyytejä maakuntaan tarvitaan, ylioppilaslakki pitäisi saada lapsuudenkodista ensi viikoksi opiskelijajuhliin. Helsinkiin muuttaessa tarvitaan kavereita. Monessa tapauksessa nopein ja paras apu voisi löytyä naapurista.

Kun yhteisö tehdään näkyväksi sosiaalisen median ja talon sisäisen viestinnän avulla, asumisen ammattilaisten ja asukkaiden väliin syntyy uusia rooleja. Vertaisavun kysyminen julkisesti kannustaa myös muita auttamaan ja tekee siitä sosiaalisesti hyväksyttyä. Vahvempi yhteisöllisyys parantaa asukkaiden kokemusta asumisesta. Hoasin kaltaisen vuokranantajan näkökulmasta se on viisasta ja kustannustehokasta.

Tärkeintä on tehdä asukkaiden välinen toiminta ja siitä syntyvät palvelut helpoiksi synnyttää ja käyttää. Merkittävästä vertaisavusta voidaan joissain tilanteissa jopa antaa vuokranalennusta. Asukkaiden välisen keskustelun tekeminen julkiseksi ja aiempien ratkaisujen esiin tuominen auttaa myös tulevia asukkaita.

Hoas-laboratorio kokeili: Tehdään auttaminen helpoksi

Hoasilla on yli 17 000 asukasta. Nyt asukkaat kääntyvät Hoasin puoleen, kun heillä on asumisessaan ongelma. Hoas vastaanottaa vuodessa yli 80 000 puhelua ja kymmeniätuhansia sähköposteja, joissa pyydetään apua hankalan kämppiksen, kerhohuoneen bileiden, pienkorjausten tai lämpöpatterin kanssa. Kun Hoasin toimisto Kampissa avataan kello yhdeksän, oven takana on aina joku odottamassa. Tapa puuttua ongelmatilanteisiin on nykyään hyvin kirjallinen. Monissa tapauksissa se ei toimi: postissa tullut tieto oman kämppiksen Hoasille tekemästä valituksesta yleensä pahentaa ongelmaa.

Usein ratkaisu asumisen ongelmaan voisi löytyä paremmin ja nopeammin niiltä asukkailta, jotka ovat kohdanneet ja ratkaisseet ongelman aikaisemmin.

”Tyypillistä naapuriapua on se, että uudet asukkaat kysyvät Facebookissa miten pesutuvan koneet toimii tai minne voi jättää auton. Uuden vuoden aattona Facebook-ryhmä pelasti naapurin, joka huomasi viime hetkellä puvun jääneen toiseen kaupunkiin.”

– Kampin Hoas-talon aktiivi Iikka Lovio

Naapuriavun tekeminen helpoksi edellyttää yksinkertaisia välineitä ja yhteistyötä. Hoas-laboratoriossa tätä testattiin muun muassa rekrytoimalla asukasisäntiä, jotka huolehtivat asukkaiden tarpeista ja saivat vastineeksi asunnon ilmaiseksi. Asuintalon Facebook-ryhmässä taas huhuiltiin lastenhoitoapua, porakonetta kattolampun kiinnittämiseen tai nostettiin esille jätehuoneen sotkuisuus.

Mitä kokeilusta opittiin: Avun kulttuuri voi hyödyttää koko asuinaluetta

Hoasin asukaskunnassa on suunnattomia mahdollisuuksia vertaisapuun. Eri alojen opiskelijat voivat auttaa toisiaan sekä suoraan asumiseen mutta myös opiskeluun tai työntekoon liittyvissä ongelmissa. Yksi voi opettaa vierasta kieltä, toinen järjestää kokkikursseja.

Nuoriso- ja vapaaehtoisuustutkimukset todistavat, että nuorten halu auttaa muita ihmisiä on erittäin korkea. Naapuriavun yleistymistä hidastaa kuitenkin aloittamisen vaikeus. Siksi on tärkeää, että taloissa on välineet yhteisestä toiminnasta kertomiseen. Facebook tarjoaa tähän erinomaisen välineen. Auttamisen tekeminen näkyväksi muuttaa asukaskunnan kuvaa siitä, millainen käytös on omassa talossa normaalia. Se on myös erinomainen tapa ulkomaisille opiskelijoille päästä mukaan yhteisöön. Tarve tähän on erittäin suuri, jos korkeakoulujen kaavailemat merkittävät lisäykset ulkomaisten opiskelijoiden määrässä toteutuvat. Muut opiskelijat ovat juuri oikeat ihmiset auttamaan esimerkiksi Kelan lomakkeiden, uimahallin löytämisessä tai suomen kielen opettelussa.

Auttamiskulttuuri voidaan viedä nykyistä huomattavasti pidemmälle. Saksassa monissa kaupungeissa asumisviihtyvyyttä on lisätty esimerkiksi kouluttamalla asukaskunnasta neuvottelijoita, jotka tulevat ratkomaan soluasunnon tai rapun sisäisiä ongelmia. Neuvottelijat saavat asumisestaan vuokranalennusta.

Avun kulttuuri voi ulottua myös talon yhteisöä laajemmalle. Esimerkiksi Helsinki Mission kaltaisten järjestöjen kautta opiskelijat voivat tarjota yksinäisille seuraa tai hoitaa vanhusten päivittäisiä asioita heidän kanssaan tai heidän puolestaan. Toisaalta monissa lähikouluissa tarvittaisiin kerhojen vetäjiä, joille olisi jopa mahdollisuus maksaa palkkiota. Hoasilla on jo selvitelty mahdollisuuksia yhteistyöhön esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ystäväpalvelun kanssa.

Toiminnan tekeminen näkyväksi muuttaa kuvaa Hoasista kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Itä-Helsingissä opiskelijoita on jo pidempään toivottu mukaan alueen kehittämiseen. Tämä kytkisi opiskelijatalot vahvemmin osaksi asuinalueita ja muistuttaisi myös kaupunkeja siitä, miksi opiskelija-asumiseen tulee luovuttaa tontteja.