Kuva © Tommi Laitio

Uusi toimintamalli: Yhteissuunnittelu

Opiskelijat osallistuvat aiempaa useammin peruskorjausten ja uudisrakennusten suunnitteluun. Osallistavien menetelmien avulla saadaan ratkaisuja, jotka vastaavat aiempaa paremmin asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin.

Osallistava suunnittelu voi olla Hoasille tapa vahvistaa asemaansa uudenlaisen asumisen edelläkävijänä. Aktiivinen viestintä osallistavista prosesseista tekee Hoasista kiinnostavan toimijan sekä asukkaille että yhteistyökumppaneille.

Hoas-laboratorio on osoittanut, että asukkailla on halukkuutta ja kykyä tuottaa arvokasta tietoa suunnittelun pohjaksi. Uudiskohteissa osallistuva suunnittelu voi tuottaa arkkitehdin työlle nykyistä tarkemmat lähtökohdat ja vahvistaa siten arkkitehtuurin roolia ongelmanratkaisijana. Peruskorjauksissa nykyisten asukkaiden näkemys taas on merkittävä tietoperusta oikeiden ongelmien korjaamisessa.

Yhteissuunnittelun oppeja aiotaan soveltaa ensimmäisen kerran Jätkäsaaren uuden, syksyllä 2012 avattavan Hoas-kerrostalon suunnittelussa. Talon neljä kerhotilaa suunnitellaan yhteistyössä ensimmäisten asukkaiden kanssa. Kokemusten perusteella Demos Helsinki kehittää yhdessä Hoasin kanssa osallistuvan suunnittelun mallin laajempaan käyttöön.

Hoas-laboratorio kokeili: Arkkitehtiopiskelijat ja asukkaat yhteistyössä

Hoasin ensimmäinen opiskelija-asunto valmistui Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnalta ostettujen piirustusten perusteella Otaniemen Jämeräntaipaleelle 1971. Neljässäkymmenessä vuodessa Jämeräntaipaleen talot ovat saaneet yli sata sisarusta. Vuoden 2011 lopussa Hoasilla oli noin 8 500 asuntoa Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Jämeräntaipaleen kiinteistöt ovat nyt suuren peruskorjauksen tarpeessa. Suunnittelu käynnistettiin keväällä 2012 osana Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opetusta. Liki kolmekymmentä suomalaista ja ulkomaalaista arkkitehtuurin maisteriopiskelijaa teki kurssin aikana suunnitelman kohteen peruskorjauksesta ja lisärakentamisesta. Kurssille osallistui myös Kuvataideakatemian opiskelijoita, jotka kehittivät yhdessä arkkitehtuurin opiskelijoiden kanssa taloihin soveltuvia taideteoksia.

Kurssilla kokeiltiin arkkitehtuurin opetuksessa uutta tapaa kuulla asukasta suunnittelun aikana. Ennen suunnittelun aloittamista jokainen arkkitehtiopiskelija kävi haastattelemassa toista Aalto-yliopiston opiskelijaa tämän kodissa. Tätä ennen etnologi Sini Hirvonen opetti opiskelijoille haastattelun ja havainnoinnin keinoja. Havainnoidut opiskelijat myös kutsuttiin myöhemmin, parin kuukauden työskentelyn jälkeen, antamaan arkkitehtiopiskelijoille palautetta suunnitelmista.

Mitä kokeilusta opittiin: Osallistaminen on vastaus tarpeiden monimuotoisuuteen

Havainnointi valotti asukkaan ja suunnittelijan yhteistyömahdollisuuksia uudella tavalla. Arkkitehtiopiskelijat hämmästyivät asukkaiden kyvystä eritellä asuntonsa hyviä ja huonoja puolia. Haastattelemalla asukkaita heidän kodeissaan tunnistettiin monia esimerkiksi yksityisyyteen, äänieristykseen, hajuihin ja tilankäyttöön liittyviä tärkeitä kysymyksiä.

Havainnoinnin tulokset näkyivät suunnitelmissa ja kuuluivat arkkitehtien argumentoinnissa. Työskentelytapa sai opiskelijoilta ja opetushenkilökunnalta kiitosta. Havainnoiva haastattelu todisti myös, että laadullisilla menetelmillä voidaan saada asumisen suunnitteluun tietoa, joka on huomattavasti perinteisiä kyselytutkimuksia tarkempaa.

Havainnointi teki erityisen selväksi, että yhtä asumisen ideaalia ei ole olemassa. Osa opiskelijoista haluaa isomman ja osa pienemmän asunnon, osa yhteiskeittiön ja osa oman keittiön. Moni sanoi, ettei käytä lainkaan parveketta tai olohuonetta. Osa olisi valmis maksamaan rutkasti enemmän, osalle nykyinenkin soluasunnon vuokra ylittää kipurajan.